Vanhempien pelisäännöt

Tervetuloa tärkeälle sivulle ja kiitos kun tutustut lapsesi harrastuksen mukana tuomiin velvollisuuksiisi. Jess! Nämä asiat ovat pohjaksi keskustelulle ja aiheita pohdittavaksi.

Vanhemmalla on ajankäytöllisestikin suurin vastuu lapsesta ja näin ollen paras mahdollisuus vaikuttaa myös urheilullisuuteen:

• Kuinka teidän perheessänne vietetään vapaa-aikaa ja kuuluuko liikunta luonnollisena osana lapsenne arkea? Lapsi tarvitsee viikottain liikettä yli 14 tuntia jotta kasvaa terveeksi aikuiseksi ja kilpaurheilusta pitävien tulisi liikkua yli 20 tuntia joka viikko (tämä ei tarkoita pelkkää ojattua harjoittelua tai kovatehoista tykitystä).
  
• Vaaditaanko ja innostetaanko kotona fyysisiin ponnistuksiin (mattojen tamppaus, siivous, roskien vienti, ulkoilu, lenkkeily ja arjen liikunnallisuus).
  
• Säännölliset ja terveelliset ruokailutottumukset sekä yöunet (säännöllisyys molemmissa avainsana - viikonloppuisinkin tulisi säilyttää hyvät nukkumaanmeno- ja heräämisajat sekä ateriarytmi).
  
• Nuori kehittyy huonoillakin rutiineilla tai vähällä liikunnalla jopa yli murrosikään (jos selviää ilman vammoja), mutta sen jälkeen liikkumattomuus ilmenee monin eri tavoin.
  
• Omatoimisuuteen kannustaminen, pitkäjänteisyys, huomaavaisuus ja ilo ovat urheilijan ominaisuuksia mihin vanhempien on hyvä kannustaa : )

Sinun kauttasi kulkee lähes kaikki tieto harrastukseen liittyen

• Olethan ajantasalla seuran asioista ja hoidat lapsellesi toimittamamme tiedon jotta hän saa kaiken mahdollisen hyödyn harjoittelustaan eli pystyy harrastamaan mieluisellaan tavalla (LUU:n tiedotteet tulevat pääosin sähköpostilla ja ne voikin tulostaa vaikkapa omaan kansioon kotona ja katsoa ne paremmalla ajalla läpi).
  
• Seuraottelut, kisailut, erikoisharjoitukset, liikuntasuositukset ja harjoitusmuutokset ovat tärkeitä saada tietoonne; siksi on ensisijaisen tärkeää huolehtia että seuramappi.fi/luu osoitteessa teillä on oikeat yhteystiedot. Pystyt muuttamaan itse tietojasi; jos tunnukset ovat kateissa ole yhteydessä valmennus@luusport.fi.
  
• Harjoituksiin saapuminen on myös yksi asia... harjoitukseen tulee saapua ajoissa niin että harjoitus alkaa ajallaan niin että vaatteet on vaihdettu ja juomapullot täytetty. (Jokainen vuoro maksaa seuralle joten aika on tässä tapauksessa rahaa).
  
• Jos lapsi toteaa toistuvasti ettei pidä harjoituksista tai lajista niin on tärkeä keskustella tästä valmennuspäällikön kanssa. Harjoituksiin pakottaminen ei ole koskaan hyvä juttu.

Roolisi harjoitteluun ja kisaamiseen liittyen

Harjoittelun sisällöistä vastaavat LUU:ssa valmentajan kanssa yhdessä seuran valmennuspäällikkö.. Keskustelemme asioista mielellämme ja pohdimme niitä kanssanne, mutta ethän rupea soveltamaan kotioharjoittelussa omia valmennuslinjauksiasi. On hyvä tietää pääpiirteissään nuoren urheilijan kokonaisharjoittelusta jotta ei tapahtu ylilyöntejä tai ristiriitaisuuksia neuvoissa. Korostan kuitenkin, että asioista mielellämme keskustelemme ja huomionne ovat hyvää palautetta jotka ohjaavat osaltaan toimintaamme. Mikäli omaat intoa siirtyä valmentamaan itse olethan yhteydessä valmennuspäällikköön.

• Omatoimiseen harjoitteluun liittyen lapsien kanssa leikkiminen, pelaaminen, liikkuminen ja urheileminen ei ole "omatoimista valmennuslinjausta" vaan tottakai toivottavaa. Omalla valmennuslinjauksella tarkoitetaan asioita jotka voivat mennä päällekkäin harjoituksissa käytävien asioiden kanssa kuten määrällinen juokseminen tai voimaharjoittelu.

Kisapaikalla toimiminen

Kisapaikalla vanhemmilla on nuorien kohdalla usein isokin rooli. Valmentajat eivät käy kaikissa kisoissa ja näin ollen urheilija on monesti vanhempansa kanssa kisareissulla. Tähän liittyen muutama pointti.

Kannusta ja ole positiivinen - kisaaminen on osa harjoittelua ja reissuilla täytyy olla kivaa. Kisaaminen ei ole vakavaa ja omien tuloksien haastaminen on herkkua. Uusien lajien kokeileminen on aina kivaa ja siihen tulee lasta kannustaa!

Huolehdi, mutta älä ylihuolehdi. Lapsi pärjää kyllä ja oppii kaiken aikaa. Esimerkiksi lähtötelineiden säätämistä on hyvinkin nuoret kokeilleet harkoissa ja niiden asento ei tarvitse olla millintarkka. Lapsen kannattaa kokeilla itse - hän voi kysyä lähdön järjestelijältä apua ja voi vanhempikin apuaan antaa jos homma meinaa mennä itkuksi. Kisoissa harvoin tapahtuu kuitenkaan suuria virheitä ja toimitsijat ovat joustavia ja he auttavat aina tarpeen tullen. Mikäli kuitenkin huomaat epäkohdan toimitsijan toiminnassa ole ystävällinen ja käyttäydy asiallisesti.

Hyviä neuvoja lapselle kisoissa:

• "Kuinka olet harjoituksissa tehnyt tämän?"
• "Muistatko jonkun valmentajan vinkin?"
• "Teeppäs nyt se alkuverryttely, minä menen katsomoon eväiden kanssa"
• "Miltä se tuntui? Hyvin se menee, rohkeasti vaan."
• "Ota rennosti, ei ole vakavaa, kaikki peliin ja ilon kautta"
• "No se oli semmoinen kisa, nyt vaan lisää harjoitusta ja seuraavassa kisassa näytetään!"
• "Noni, enkat tuli, nyt jätskille!"

Tee tilanteista ressittömiä ja keskity positiivisiin asioihin - ei niihin puutteisiin tai heikkouksiin.

Kaikkea on kyllä treenattu ja jossei ole niin kokoajan opitaan - tämä ei estä yrittämästä jotakin vähän uudempaakin juttua

Ei niin hyviä neuvoja:

• Jos neuvot kokeilemaan jotakin uutta tekniikkaa kisassa.
  
• Jos neuvot teknisiä asioita joista et ole varma.
  
• Neuvot oikeita asioita, mutta sellaisia joihin lapsella ei ole valmiuksia tai annat niitä ohjeeksi liian monta (hyvä määrä teknisiä vinkkejä on 1).
  
• "Et kai sinä nyt nuoremmalle, tytölle/pojalle, tuolle häviä" 
  Poikkeus: "Etkai sinä Karkkilan Pojille häviä" on puolestaan hyvä neuvo jos huumori on läsnä :D
  
• Osallistut liikaa lapsen tekemiseen kentällä; lapsia kannattaa neuvoa tutustumaan kilpakavereihinsa ja tekemään suorituksensa omatoimisesti (vanhemmille paras paikka on usein katsomossa) - kisamatkan huoltajina tehtäviä voi olla toki muuallakin kuten vaikka mehupisteen tai eväiden vastaava tai vaikka vanhempien yhteyshenkilö.

Kisaamiseen ja treenaamiseen ohjeita:

• Jos valmentaja on kisassa mukana ja juuri lapsesi lajissa - ota rennosti ja käy vaikka kahvilla.
  
• Kisaamisen tulee olla hauskaa ja mukavaa - aina. Se ei ole pehmoilua tai kehitystä estävää ajattelua vaan päinvastoin. Jos kisoihin menee stressaamaan ei stressistä tule loppua kun kokoajan tavoitteet vain kasvavat. Tavoitteet saavatkin kasvaa, mutta sen ei pidä kääntyä negatiiviseksi asiaksi kisoissa tai treeneissä.
  
• Tunnolliset lapset kokevat koulun välillä stressaavana ja ovat siihen liittyvissä asioissa hyvin säntillisiä. Harrastuksen tulisi olla koulumaailmaan eroavainen varsinkin siinä suhteessa, ettei lapsi/perhe rakentaisi itselleen siitä energia-syöppöä vaan päinvastoin. Tämä ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö harjoituksissa täytyisi olla säntillinen ja harjoittelun säännöllistä. Tärkeänä asiana tässä kappaleessa: säännöllisyys ja tekemisen ilo niin kisassa kuin harjoituksessakin (kehittymisen tae)
  
• Uskomukset ja kuulopuheet oikeanlaisesta ja vääränlaisesta harjoittelusta kannattaa kierrättää valmentajan ja seuran valmennuspäälliköiden kautta - ei tule väärinymmärryksiä; on tuhansia tapoja ymmärtää asiat väärin jos ei ole perehtynyt valmennukseen itse.
  
• Usein seuratoiminnassa asioista on puhuttu ja tietyt toimintatavat juontavat juurensa käytännön syistä. Jos jokin asia askarruttaa niin kysy siitä rohkeasti meiltä - ei ole hyvä ihmetellä asioita yksin.

Summa summarum: Valmentajalla on teknisiin, taktisiin ja harjoitteluun liittyviin asioihin etuoikeus. Vanhempien ja valmentajien yhteispeli on tärkeää; asioista kiinnostunut vanhempi on hyvä lisä tiimiin ja tällöin keskustelut valmentajan kanssa antoisia.

Kuskaaminen, Kustannukset, Kannustaminen, Kyseleminen, Kiinnostuminenja Kisoissa hääriminen

Siinä monta tärkeää vanhemman tehtävää - 6K . 

Lapsen harrastus on tärkeä ja voimaa arkeen tuova asia. Vanhemman kiinnostus ja kuulumisten kysely nostaa harrastuksen merkitystä. Varsinkin kun lapsi innoissaan kertoo harjoituksissa tapahtuneista asioista - kannattaa olla tuntosarvet herkkinä. Ilon ja innostuneisuuden tukeminen voi johtaa koko elämän kestävään liikunnallisuuteen.

Kuskaaminen kannattaa miettiä hyvin harkitusti, mutta monesti käytäntöjen vuoksi se on tarpeellinen harjoittelun mahdollistamiseksi.

Vanhemman ei tarvitse olla "lajispesialisti" tai taitava urheilun seuraaja. Vanhemman sanavarastoksi riittää:

- Tim Elmore

Omatoimiharjoittelu ja lisätreenit

• Valmentajat ovat valmiita auttamaan vanhempia jos lapsi tykkää käydä kesällä harjoittelemassa omatoimisesti (jotta vanhempien tekniikkasilmä kehittyisi ja ymmärtäisi mitä harjoittelulla tavoitellaan).
  
• Kesätyöt, reissut ja muut loma-ajat olisi hyvä miettiä myös liikunnan ja harjoittelun kannalta - jos olette pitkään tai usein poissa niin tästä on hyvä keskustella valmentajan kanssa (korostuu jatkoryhmissä, valmennusryhmissä ja yleisesti 11-vuotiaista lähtien). Seuran Kilparyhmillä on ns."pakolliset kilpailut" jotka tulee huomioida lomareissuja suunnitellessa.
  
• Kesä on liikunnallisuuden juhla-aikaa; liikkumaan pääsee aamulla, päivällä ja illalla. Yleensä harjoitukset osuvat niin, että niiden lisäksi pihalle ehtii touhuamaan omatoimisesti kaksi pidempää pätkää. LUU järjestää myös ns.lisätreenejä joista tiedotetaan aina tapauskohtaisesti.

Liikunnan ja hyvinvoinnin tekoja

• Kännykkäparkki keittiöön: Unen laatu paranee kun hyvissäajoin ennen nukkumaan menoa kaikki jättävät puhelimensa sovittuun paikkaan keittiössä tai muuhun sovittuun paikkaan. Näin puhelimen näprääminen sängyssä loppuu ja unen laatu paranee. Oman herätyskellon hankkiminen on kiva projekti.
  
• Hölkäten tai kävellen, ei autolla: Kaverin luo, treeniin tai kauppaan - näin keräät minuutteja ja kilometrejä jotka tekevät sinusta pirteämmän ja kestävämmän. Kävellessä pohkeesi saavat huoltoa ja venytystä. Hölkätessä juoksutekniikkasi parantuu ja lihaksesi kestävät paremmin rasitusta.
  
• Viikonloppu pihalla: Viikonloppuna kerkeää tekemään vaikka mitä. Omalla pihalla, naapurin pihalla, jäähallilla, hiihtoladulla, uimapaikoilla tai vaikkapa skeittiparkilla. Liikunnalliset viikonloput ovat kovajuttu!
  
• Harjoitteluvälineitä kotipihalle: Oma junnukeihäs tai kuula, muutama aita tai vaikkapa takapihalle rakennettu seiväskasa voivat nostaa omatoimisen liikunnan uusiin ulottuvuuksiin. Varusteasioissa teitä palvelee Sportmixer ja valmennuspäällikkö.
  

Suositukset: Säännöllistä unta 9h/vrk, liikuntaa ja liikkumista 3h/vrk, puhdasta vettä noin 2-3L päivässä, terveellistä ruokaa ja positiivista ajattelua 24/7/365.

LUU:n  järjestämät kisat ja toimitsijatehtävät

LUU:n järjestämissä kilpailuissa toimitsijaporukka koostuu lasten vanhemmista ja muista sidosryhmistä. On kisojen onnistumisen kannalta tärkeää, että osallistutte kisoissa pieniin tehtäviin. Tehtävät eivät ole vaikeita (mm. hiekkalaatikon lanaaminen tai lähtöjärjestyksen opastaminen lähtöpaikalla). Järjestämme myös toimitsijakoulutusta hyvin käytännönläheisesti. Rohkeasti mukaan.

LUU rahoittaa toimintaansa toimintamaksuilla, kilpailujen tuotolla ja yhteistyökumppanien tuella. Keskeistä on järjestämistämistämme kilpailuista saatu tuotto ja siksi on tärkeää, että jokainen antaa panoksensa kilpailujärjestelyissä ja näin osaltaan takaa sen, että voimme pitää toimintamaksut edullisina. Toimitsijatehtävät ovat iloinen ja helppo tapa osallistua lapsen harrastuksiin, se ei ole stressitekijä.