Idir Saada - tähän päivään, kuin toisesta maailmasta

Kymmenottelija Algeriasta, ensin Suomeen Kouvolaan ja sitten vuonna 2001 Lohjalle - valmentamaan LUU:n urheilijoita ja päivätyöhön Liikuntakeskuksen uimahallivalvojaksi.

Idir Saada - tähän päivään, kuin toisesta maailmasta

"Ensimmäistä kertaa Suomessa 1983, Helsingin MM-kisoissa liiton kouluttajana. Tapasin tulevan vaimoni, myöhemmin naimisiin - valmistuin kahdeksanviis. Mulla armeija vielä, kaksi vuotta, sitten neljäs päivä, lokakuu -88 se ohi." "Kun valmistun palkka tulee Urheiluministeriöltä. Ministeriö on kouluttanut ja maksaa mulle palkka - voi määrätä työpaikka, et voi kieltäytyä. Semmonen alkaa muuttua, sosialismi romahtaa. Ennen sama kuin Neuvostoliitto: ei tarvitse miettiä mitään, toiset ajattelee - nyt kaikki muuttu. Ei kukaan pysty maksaan palkkaa valmentajalle, paitsi jalkapallo - ehkä."

"Menee aina vain pahemmaksi. Kaikkia ideologoioita, enemmän uskonto. Poliittinen tunnelma Algeriassa ihan sekaisin. Paljon kavereita lähtee Saudi-Arabiaan, Quatariin, Emiraatteihin, Kuwaitiin, Kanadaan, Ranskaan. Saudi-Arabiassa ei ennestään yleisurheilua ole, Algerialaiset siellä aloittaa. Ajattelen vaimon kotimaa, urheilumaa - voi myös pärjätä."

Perhe asuu aluksi Kouvolassa, Idir valmentaa Kouvolan Urheilijoissa ja Kuusankoskella, lapset: kaksi poikaa ja tyttö syntyvät. Idir saa Suomen kansalaisuuden 1993 ja stipendin opintojen täydentämiseen Motrealin yliopistossa. Puolentoistavuoden tutkinto-ohjelma urheilupsykologian alalta on johtaa Yleisurheilun yliopistoseuran perustamiseen yliopiston juoksuvalmentajan kanssa, mutta elämä on perheen luona Suomessa.

"Kun päätin tulla Kouvolasta Helsinkiin päin, yritän saada työ, jossa pystyy valmentamaan myös: Antti (Wathén) sanoi meillä Länsi-Uudenmaan Urheilijoissa Ykkösryhmä hyvä!" 2001 perhe muuttaa Lohjalle ja Idir aloittaa työt Lohjan Liikuntakeskuksessa. "Jukka (Heinänen) valmensi enemmän juoksut, aitajuoksu. Heitot ja hypyt mulla enemmän. Haluan tehdä urheilija. Sama kuin taide mä sanon: aina näen mun teos jos etenee ja korjaan itse (jos tarvitsee)." Sulut haastattelijan täydennys - Idir puhuu innostuen ja ryöpsähdyksittäin. Usein tuntuu, että häneltä saattaa jäädä ajatus ilmaan leijumaan, kun jo aloittaakin uuden lauseen, ajatuksen.

"Valmentaja ei voi vain kaksi vuotta, vuosi - vähintään neljä vuotta!" Pojista nuorempi pelaa jalkapalloa, vanhemman pojan polvi murtuu ja leikataan lukion liikuntatunnilla sattuneen haaverin seurauksena. Tytär harrastaa yleisurheilua ja kehittyy parhaimmilleen moukariheitossa: kuudes sija Afrikan mestaruuskilpailuissa, All African Games viides ja Algerian mestaruus 2010. Liikuntakeskuksen työ uimahallivalvojana on vuorotyötä ja hankala yhdistää seuravalmentamiseen.

Lohja Junior Games hyötyy Idirin kansainvälisistä kontakteista. Harjun kentän ja kesäisin tyhjän, Luksian oppilasasuntolan tilat mahdollistavat harjoitusleirien ja kilpailujen yhdistelmän. Kuwaitista tuli ensimmäisenä vuonna poikien joukkue, seuraavana vuonna tytöt myös. Bahrainista tuli "...ei maajoukkue, mutta parhaita nuoria urheilijoita..." valmentajat Idirin tuttuja Algeriasta.

"Toinen tai kolmas luokka, piirsin sarjakuva, kokonainen Jack London tarina: L'homme et le loupe - opettaja innostui. Kävin taidekoulua, vaikka ranskalaiset lähti kulttuuri kaikki jatkui. Koulussa opetti kuvanveistäjä Paul Belmondo, näyttelijä Jean Paul Belmondon isä. Algerin yliopisto - huippu, kuin Sorbonne. Albert Camus sieltä!"Mutta isä ei koskaan arvosta sellainen ja koulu maksaa." Yleisurheilussa Idir kehittyy kymmenottelijaksi ja yllättävästi ei niin pitkän miehen rakkaimmaksi lajiksi tulee aitajuoksu. "Valmentajat sano aina liian lyhyt, ei - That's it! Haluavat siirtyä toiseen. Alan urheilla itte, valmenna itte..."

Yli kolmekymmentä vuotta myöhemmin Idir muistelee aitajuoksutuloksiaan. "Viidentoista sekunnin, mutta kymmenottelija. Ei se paljon. Joo, jaa kyllä se on ihan kohtuullinen, tosi hyvä ja ihan Ok!"Tuolla tasolla tulee Pohjois-Afrikan ja Algerian mestaruuskisoista palkintosijoja. Kaveri ehdottaa pyrkimistä korkeakouluun ja molemmat pääsevät. Ensin alempi, sitten opintomenstyksen pohjalta suora jatko ylempään ammattivamentajatutkintoon. Samaan aikaan alkavat valmennustyöt, koko ajan.

"Ei voi kehittää seuraa, jos ei ole semmosia - hyviä urheilijoita, koska se on veturi, joka vetää. Lapset saa esikuvia ja vanhemmat katsoo eri tavalla. Monet haluaa, että lapsesta oikeesti tulee... ei vaan harrasta." "Fifty/fifty nyt alkaa olla..." kun kysyn tunteeko Idir olevansa suomalainen vai Algerialainen (tai onko sellaista väliä) "Jos Suomen Maan laulu soitetaan, tulee kylmät väreet. Kyllä alkaa tunteet. Lapset ihan täyssuomalaiset. Algeriassa käyny vain lomalla, vähän jotakin. Algeriassa jotkut halusi vaan ranskankieli, jotkut arabikieli. Berberikieli alkuperäinen."

Lähellä ja kaukana. Korkeakouluaikaan valmentajat olivat kuubalaisia, myöhemmin Itä-Saksasta ja Neuvostoliitosta. Joskus vuosia sitten Idir tutki Neidonkeitaan seinässä olevaa laattaa, johon on kirjattu Harjun vanhan hiilimurskakentän ikuisiksi jääneet ennätykset. Alimmalta riviltä löytyi tuttu nimi Baltsevsky, kentän moukariennätyksen haltija - Idirin opettaja korkeakouluvuosilta Algerista.

Haastattelu toukokuu 2021 / Julius Westerberg, kuvat Esko Mäki, Julius Westerberg