Puolustusvoimien urheilukoulusta kohti U23 EM-Gävleä

Kun parinkymmenen ikävuoden tuntumassa urheilu-ura on parhaassa nosteessa ja samaan aikaan pitäisi suorittaa myös asepalvelus, ei yhtälö ole helpoimmasta päästä. Onneksi siihen on räätälöity toimivat ratkaisut!

─ Enää 333 aamua jäljellä! Kerran olen jo ehtinyt aamuyöstä googlaamaan, mitä siitä seuraa, jos karkaa armeijasta, naureskelee pikajuoksija Mikke Jaakkola, joka on yhdessä korkeushyppääjä Julius Kuuselan kanssa totutellut viimeiset kaksi viikkoa elämään Santahaminan kasarmeilla.

Länsi-Uudenmaan Urheilijoiden tämän hetkistä kirkkainta kärkeä edustajat urheilijat tekevät seuraavan harjoitus- ja kilpailukautensa Puolustusvoimien urheilukoulusta käsin. Aiemmin Lahdessa toiminut, vuonna 1979 perustettu koulu siirtyi vuoden 2015 alusta Helsinkiin. Nykyään se on osa Kaartin jääkärirykmenttiä. Se tarjoaa menestyneille urheilijoille puitteet, jotka mahdollistavat täysipainoisen harjoittelun myös varusmiespalveluksen aikana. Varsinainen sotilaskoulutus tähtää haastavien olojen tiedustelutehtäviin.

Urheilukouluun hakeudutaan vapaaehtoisesti. Palvelus alkaa kesälajien urheilijoilla aina lokakuussa. Valinnat tehdään sekä taustatietojen että pääsykokeiden perusteella. Sisään pääsee noin puolet hakijoista, tänä syksynä 80 uutta alokasta. Naisia valittujen joukossa oli tällä kertaa vain kuusi, joista palvelukseen astui lopulta neljä, vaikka heilläkin olisi yhtäläiset mahdollisuudet asepalveluksen suorittamiseen urheilukoulussa.

─ Selkeästi valinnat kuitenkin perustuvat lähtötasoon urheilijana. Ei meistä kumpikaan suorittanut pääsykoetestejä kuin osittain, Mikke Jaakkola toteaa. ─ Osallistuin itsekin testeihin ylikunnon toipumisvaiheessa, eikä minulta otettu kuin pituus, paino ja kehonkoostumus. Kaikki varsinaiset fyysiset testit jäivät suorittamatta.

Tänä syksynä Helsingissä palvelukseen astuneista yleisurheilijat olivat suurin lajiryhmä 23 urheilijan joukolla. Seuraavaksi eniten porukasta löytyy jalkapalloilijoita. Muuten lajien kirjo on laaja.

─ Pari formulakuskia, purjehtijoita, suunnistajia, este- ja pikajuoksijoita, jenkkifutareita, ampujia ja miekkailijoita. Näitä ainakin, laskeskelevat Kuusela ja Jaakkola.

Kaikkiaan palvelus kestää joko 165 tai 347 päivää. Asia varmistuu virallisesti vasta joulukuussa, mutta molemmat miehet pitävät melko selvänä, että vuosi ollaan nyt näissä kuvioissa.

Monipuolinen yhteistyö mahdollistaa parhaan valmentautumisen

Vaikka Puolustusvoimien urheilukoulu tekeekin tiivistä yhteistyötä mm. Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Urhean ja lajiliittojen kanssa, varsinainen valmennusvastuu säilyy urheilijoiden henkilökohtaisilla valmentajilla. Miken ja Juliuksen tapauksessa LUU:n valmennuspäällikkö Juha Heinäsellä. Puolustusvoimien osalta päävastuun kantaa siviilipuolellakin kestävyysjuoksuvalmentajana tunnettu yliluutnantti Markku Rimpiläinen.

Urheilukoulussa varusmiehet saavat käyttää 56% palvelusajastaan urheiluun. Käytännössä tämä tarkoittaa noin 1500 harjoitustuntia kaikkineen. Urheiluun on varattu päivittäistä aikaa keskimäärin 2-8 tuntia, eli viikkotasolla 12-30 tuntia.

─ Yliluutnantti Rimpiläinen vastaa esimerkiksi harjoitteluun käytettävän ajan suunnittelusta, mutta molempien varsinainen treeniohjelma tulee Juhalta, Julius ja Mikke kertovat.

─ Tarkoituksena olisi Rimpiläisen lisäksi pitää tiivistä yhteyttä myös muiden, samaan aikaan varusmiespalvelusta suorittavien pikajuoksijoiden valmentajiin, Juha Heinänen lisää. ─ Monipuolisella yhteistyöllä saadaan taattua kaikille parhaat mahdolliset harjoittelupuitteet armeijavuoden ajaksi.

Urheilukoulu tarjoaa oppilailleen erinomaiset harjoitteluolosuhteet ja laajat oheispalvelut. Käytettävissä ovat mm. Helsingin kaupungin kaikki liikuntapalvelut, esimerkiksi Liikuntamylly. Tämä mahdollistaa henkilökohtaisten valmentajien ohjauksessa tehtävän harjoittelun. Omalla varuskunta-alueella sijaitsevasta valmennuskeskuksesta löytyy kuntosalia, tatamia ja aerobisen harjoittelun laitteistoa. Urheilukenttäkin on kävelymatkan päässä.

Palveluksen aikana urheilukoulun oma fysioterapeutti tekee kaikille urheilijoille lihastasapainokartoituksen ja on muutenkin käytettävissä aina tarvittaessa. Lisäksi tarjolla on mm. hierojan palvelut sekä kattavat mittaus- ja testauspalvelut. Varusmiehille tehdään systemaattisesti esimerkiksi kokonaisrasituksen seurantaa Firstbeat-analyysin avulla.

─ Selkeästi henki on se, että mitä vaan tarvitaan, se järjestetään, Mikke kertoo.

Luvassa runsaat leiriviikot kotimaassa ja ulkomailla

Parin ensimmäisen palvelusviikon aikana urheilua on ollut mahdollista harrastaa vain iltavapailla. Melko nopeasti harjoitteluun käytettävissä olevat tunnit kuitenkin lisääntyvät. Myös leiritys alkaa piakkoin. Ensimmäisenä on tiedossa viikon valmennuskurssi Pajulahdessa.

─ Meillä on aika paljon myös ihan valmennuksen teoriaa. Tarkoituksena on, että periaatteessa opitaan ottamaan vastuu vaikka omasta valmennuksesta kokonaisuudessaan, toteaa Jaakkola.

Vuoden palveluksen aikana Puolustusvoimien järjestämiä leirejä on tarjolla kaikkiaan kymmenen. Seitsemän treenileiriä ja kolme valmennuskurssia. Näihin sisältyy myös reilun parin viikon jakso Portugalissa ensi maaliskuussa. Kotimaan leirit toteutetaan sekä varuskunnassa että urheiluopistoilla, lähinnä Pajulahdessa.

Yksi urheilukoulun keskeinen toimintaperiaate on ns. urheilukomennusten myöntäminen. Täydet 347 vuorokautta palveleville näiden kiintiö on 95 vuorokautta. Urheilukomennukset lasketaan normaaleiksi palvelusvuorokausiksi, mutta niitä voi käyttää henkilökohtaisen valmennussuunnitelman mukaisiin tarkoituksiin. Tämä mahdollistaa osallistumisen esimerkiksi seuran omille leireille ja muuhun armeijan ulkopuoliseen valmennustoimintaan.

Tavoitteet hyppäävät tänä vuonna hallikauden yli

Pelkästään urheilua varusmiespalvelus ei kuitenkaan ole. Ensimmäiset metsäleirit tehdään jo lähiviikkojen kuluessa. Peruskuntokaudestakin tulee väistämättä rikkonainen. Lisäksi varusmiespalveluksen fyysisesti raskain aika ajoittuu ensi talveen. Eli juuri silloin, kun hallikisojen tahti olisi kiivaimmillaan. Tästä syystä kummallekaan ei ole asetettu varsinaisia kilpailullisia tavoitteita hallikauteen. Jos jokin kisa kisataan, se tehdään puhtaasti harjoitusmielessä. Varsinaiset tavoitteet odottavat kesällä 2019.

─ Mikke pääsee aloittamaan peruskuntokauden täysipainoisesti vasta joulukuussa. Julius puolestaan kuntouttaa muutama viikko sitten operoitua nilkkaansa ja voi olla, että ensimmäiset lajisuoritukset päästään tekemään jopa vasta tammi-helmikuussa, kertoo Juha Heinänen. ─ Tältä pohjalta ei olisi kauhean järkevää tavoitella hallikaudella kisamenestystä.

Vaikka hallikaudella varusmiespalveluksen sisältö ei optimaalisesti nivoudukaan kilpaurheilijan arkeen, kilpailemisen mahdollistaminen on silti selkeä osa urheilukoulun toimintaperiaatteita. Kisoja ja niihin valmistautumista varten saa automaattisesti kiintiömäärän vapaata varsinaisesta palveluksesta.

─ Esimerkiksi oman ikäsarjan SM-kisoihin saa 5 päivää vapaata, erilaisiin katsastuskisoihin 3 päivää ja normikisoihinkin aina 1-2 päivää, Kuusela ja Jaakkola pohtivat.

Molempien päätavoitteena U23 EM-Gävle

Sekä Kuuselan että Jaakkolan seuraava kisarupeama käynnistyy näillä näkymin huhti-toukokuussa. Heti seuran oman Espanjan leirin jälkeen. Toukokuussa tosin urheiluleireillään vielä kotimaassakin, Puolustusvoimien puitteissa. Tätä seuraa kesäkuusta elokuulle jatkuva jakso, jolloin ei ole esimerkiksi pakollisia sotaharjoituksia. Suurin osa urheilukomennusten kiintiöpäivistä on tarkoitus sijoittaa siihen. Lisäksi varusmiehillä on käytettävissään omien henkilökohtaisten vapaiden kiintiö. Näillä eväillä harjoittelun ja kilpailemisen pitäisi järjestyä joustavasti.

Sekä Jaakkolan että Kuuselan tulevan kauden päätavoite on asetettu U23 EM-kilpailuihin heinäkuussa Gävlessä, Ruotsissa. Joukkuepaikat jaetaan kesäkuun puolenvälin jälkeen.

─ 200 metrille olisi tarkoitus päästä mukaan. Se edellyttää alle 21.30 aikaa, mutta sen pitäisi olla ihan mahdollinen, laskelmoi Jaakkola, jonka nykyinen ennätys kyseisellä matkalla on 21.86.

─ Korkeushypyssä raja tulee todennäköisesti olemaan 215 tuntumassa, pohtivat puolestaan Kuusela ja Heinänen. ─ Sen ei pitäisi olla mikään ongelma nyt kun Jullen jalka on kunnossa. Jo viime hallikaudella nähtiin 211 mitattuna harjoitushyppynä.

Miken osalta tavoitteena on paikka myös viestijoukkueessa. Joukkue tullaankin varmasti kokoamaan pitkälti samaan aikaan urheilukoulussa palvelevien pikajuoksijoiden varaan. Palvelukseen astuivat lokakuussa mm. Konsta Alatupa ja Riku Illukka. Kuten myös aikanaan LUU:ssa pikajuoksu-uransa aloittanut Jonathan Brace, joka tosin ikänsä puolesta ei enää mahdu U23-ryhmään.

Vaikka elämä Puolustusvoimien riveissä onkin erilaista kuin siviilissä, molemmat urheilijat ovat valintaansa tyytyväisiä.

─ Ihan kivaa siellä on ollut ainakin nyt ensimmäisten viikkojen aikana, Julius Kuusela kehuu. Samaa mieltä on myös Jaakkola. Ainakin siinä vaiheessa, kun löytää itselleen sopivan kokoisen sängyn. Tällä hetkellä himpun vajaa kaksimetrinen pikajuoksija nukkuu itseään lyhyemmässä vuoteessa, jalat laidan ulkopuolella.

- - - -

► Lue lisää:

Puolustusvoimien urheilukoulu
https://varusmies.fi/erikoisjoukot/urheilukoulu

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia
www.urhea.fi

kuvat: Krista Alm